8 viikkoinen jässikkä metässä.

Nyt on poika käyny metässäkin ja nopeasti sen kanssa ystävysty. Hieman alkuihmettelyä mustikanvarpujen, kanervien ja muiden metsän kasvien runsaudesta johtuen. Autosta kun noustiin, niin Aadolf viihtyi hyvin jaloissa, metsässä käveleminen tuntui vaikealta ja vähän vinguttiin kun sattui oksa tielle. Kuitenkin kun tehtiin sitten tulet ja istuttiin siinä, niin koira alkoi kulkea ympäristössä vapaammin.

Paisteltiin siinä nuotiolla makkarat ja läiskittiin muutama kesään herännyt hyttynen. Koira ymmärtää nyt että ihmisetkin joskus syö ja tottahan makkaran hemaisevat tuoksut kulkeutuivat sen neppariin. Melkeen luulis, että ei poika koskaan ole saanut ruokaa, niin tunkelevaksi sen käytös kävi. Sormetkin meinas mennä siinä mukana. Tietysti se sai muutaman makupalan vilhelmistä. Enemmänkin olis mennyt.  Muovipussin, jossa makkarat oli (todella metsämiesten reppu, hah) Aadolf antoi olla rauhassa muutaman lippalakilla huiskaisun jälkeen. Mutta näytti vahvasti siltä, että Aadolf ymmärtää makkaran peräänkin.

Notskilla olon jälkeen käytiin vähän vielä kävelemässä ja koiran reippaus oli tässä vaiheessa kasvanut melkoisesti. Eikä poika jäänyt ojan taakse vinkumaan vaan loiskautti rohkeasti sen yli. Hieman siinä tassut kastui, mutta matka jatkui. Ja kun lähdettiin takaisin päin ja jälket olivat tuttuja, niin poika pisteli kovaa vauhtia autolle päin. Autossa unimaistui ja koira tuoksui vielä illallakin nuotion savulle. Mutta hyvä reissu oli ja siksikin, kun sääskiä oli vielä vähäsen liikkeellä. Taitaapi muuten tulla melko sääskirikas vuosi.

Illan Aadolf otti sitten makoillen ja vähän ulkona apuna ollen. Remppahommissa siitä on kiva kantaa kaikkea tavaraa pitkin kenttää. Ja tietysi vähän koitella rakentajien hermoja menemällä "kiellettyihin" paikkoihin.

Iltaruoka maistui entiseen tapaan, vaikka vilhelmistä oli makoisat muistot jäljellä.  Yöllä käytiin muutamia kertoja tarpeilla, mutta reippaasi koira herättää vikinällään, että olis tarve ulos.  Tarpeet suoritettuaan, niin koira kun "ulkoiluttaja" simahtaa petiin ja yö jatkuu. Unissaan koira kait juoksentelee jo metsässä, niin kovaa tuntuu unimaailman vauhti olevan.

Huomenna koko perhe kotona ja tiedossa sään salliessa ulkohommia.